sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Sitruuna-marenkipiiras

 

Meillä tehdään aika harvoin jälkiruokaa kun kumpikaan ei ole oikein makean perään. Joskus minä kuitenkin innostun syystä tai toisesta väsäämään jotain makeaakin. Se ihmetyttää Jannea kovasti; miksi tehdä jos ei meinaa syödä?? Janne yrittääkin usuttaa minut leipomaan vaikka sämpylöitä jos on kerran niin kova hinku keittiöön. Valitettavasti minun leivontaosaaminen on kuitenkin ihan nollatasolla...

Tällä kertaa sain inspiraation Luimupupun ihanasta tarte meringuée au citron postauksesta. Se näytti niin ihanalta, että oli ihan pakko kokeilla! Olisi voinut tietysti aloittaa jostain vähän helpommasta, kun ottaa huomioon, että myös nämä jälkkäritaidot ovat aika rajalliset.

Noh, lopputulos ei vastaa näyttävyydeltään ollenkaan inspiraation kohdetta, mutta se oli kuitenkin tosi hyvää ja kaikki tuli syötyä. Olin lopputuloksesta siis kohtalaisen ylpeä. :)

Alla Luimupupun ihana ohje, kannattaa käydä katsomassa orginaalista tarkempi resepti ja kuvat.

Pohja
125 g mantelimassaa
125 voita
3,5 dl vehnäjauhoja
1 muna

Nypi mantelimassa, voi ja jauhot sekaisin. Lisää muna ja muodosta taikinasta pallo. Jätä sitten jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi. Kauli taikina ja laita piirakkavuokaan. Laita pohjan päälle leivinpaperia ja täytä esim. herneillä ja paista 190 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Ota sitten paperi ja herneet pois ja paista vielä noin 15 minuuttia.

Originaali ohje kehoitti käyttämään irtopohjaista vuokaa, mutta käytin ihan tavallista kun oma irtopohjainen on niin kamalan iso. Toimi ihan hyvin. En ole koskaan käyttänyt mantelimassaa mihinkään. Tämä oli siis uusi tuttavuus. Toimii älyttömän hyvin tässä pohjassa, se oli nami. Taikinan kaulimisessa meinasi tulla ongelmia kun taikina tuppasi hajoamaan siinä vaiheessa kun yritin asettaa sen vuokaan. Lopuksi sain sen ujutettua paikalleen jotenkin leivinpaperin avulla. Paistaminen onnistui ihan hyvin, tosin taisin ehkä hieman ylipaistaa...

Täyte
6 keltuaista
1,5 dl sokeria
2 sitruunan mehu ja raaste
60 g voita

Sekoita keltuaiset, sokeri ja sitruunamehu, kypsennä sekoittaen vesihauteessa noin 10 minuuttia kunnes seos on saostunut. Ota pois hausteesta ja sekoita voi joukkoon nokare kerralaan. Lisää lopuksi sitruunan raaste ja laita sitten jääkaappiin jäähtymään.

Minulla tuo seos ei tahtonut lähteä saostumaan ja epäilin jo laittaneeni liikaa sitruunamehua, mutta kyllä se loppupeleissä kuitenkin saostui. Voita en tainnut käyttää ihan noin paljoa. Täyte oli hyvää ja kirpakkaa.

Sveitsiläinen marenki

4 valkuaista
225 g sokeria

Yhdistä valkuaiset ja sokeri kulhossa ja vispaa vesihauteessa kunnes seoksen lämpötila on noin 50-60 astetta. Ota kulho sitten pois hauteesta ja vispaa kunnes vaahto on paksua ja kiiltävää.

Tämä oli jotenkin ajatuksena kamalan vaikeaa, kun ei ole mitään tietoa mikä on sveitsiläinen marenki ja miten se eroaa normaalista. En ole tosin koskaan tehnyt mitään marenkia, joten siitäkää ei mitään apua olisi ollut vertailuksi. Käytin kaikki kuusi valkuaista jotka jäivät täytteestä. Neljä olisi riittänyt... Muutoin onistui kyllä ihan hyvin vaikka alussa epäröinkin. Mistä tietää että marenki on valmis?

Lopuksi sitruunatäyte levitetään piirakkapohjan päälle ja marenki pursotetaan sen päälle. Käytimme lopuksi tohotinta kauniin värin pintaan saamiseksi.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Piirakka oli oikein maukasta ja koska sisko perheineen sattui tulemaan vielä kylään, saatiin koko piirakka syötyä.





2 kommenttia:

  1. Tohottimella tulee kyllä hienompi pinta kuin uunissa.
    Pohjan nostamista vuokaan helpottaa pitkä, kahvaton kaulin, jonka ympärille pohja on helppo rullata kevyesti. "Tavallinen" marenki vispataan kylmänä ja kypsytetään uunissa, yleensä pitkään ja matalalalla lämmöllä. Voi sitä laittaa piirakan päällekin mutta rakenteesta tulee mielestäni ikävää höttöä. Sveitsiläinen marenki kypsennetään vesihauteessa ja italialaissa valkuaisten joukkoon lisätään kuumaa sokerilientä, joka kypsentää valkuiaiset. Nämä kaksi sopivat mielestäni paremmin kuorrutukseen. Paksuus on hyvä kun marenki on paksua, kiiltävää ja vatkauskuviot jäävät näkyviin. Tuo näyttää kuvassa sopivalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä! Olisi ehkä kannattanut perehtyä asiaan hieman paremmin ennen kuin lähtee söhläilemään keittiöön, mutta hauskaa oli ja hyvää tuli!

      Poista