maanantai 30. kesäkuuta 2014

Maissikeitto, eli Corn Chowder


Chowderille pitäisi kyllä keksiä hyvä suomenkielinen sana. Vai onko sellainen jo? Keitto ei mielestäni oikein kuvaa chowderia, mutta toisaalta, se ei ole mikään muhennoskaan. Olisiko soppa?

No, niin tai näin. Muutaman päivän takaisesta grillauksesta jäi pari ylimääräistä maissintähkää. Päätin tehdä niistä eilen lounaaksi maissikeittoa, eli corn chowderia. Maissia kasvatetaan paljon ympäri maailmaa, myös jonkin verran Suomessa, mutta varsinkin Yhdysvalloissa se on erittäin yleinen viljelyskasvi. Olenkin pitkään halunnut kokeilla amerikkalaistyylistä maissikeittoa.  Kokeilu onnistui mielestäni melko hyvin, vaikka maissi on kyllä aika makeaa. Sitä tasapainotti hyvin pekonin suolaisuus, mutta pekonin voi toki jättää helposti pois jos haluaa kasvisversion.

Tämän reseptin lainasin Simply Recipes blogista.

Corn Chowder
2 maissintähkää
2-3 viipaletta pekonia
1 sipuli
1 porkkana
1 selleri
2-3 perunaa
1/2 paprika
1 laakerinlehti
timjamia
7 dl maitoa
suolaa, pippuria
öljyä paistamiseen

Ota yksi pekoniviipale ja paista sitä kattilassa pienessä määrässä öljyä. Älä anna pekonin ruskistua. Lisää kattilaan pilkottu sipuli ja jatka paistamista noin 4-5 minuuttia. Lisää kattilaan sitten kuutioitu selleri ja porkkana. Jatka kypsentämistä toiset 5 minuuttia.

Tällä välin irrota maissin jyvät tähköistä (onkohan cob yhtä kuin tähkä?). Leikkaa tähkät sitten puoliksi ja lisää kattilaan. Lisää myös laakerinlehti ja maito. Anna kiehua ihan minimillään noin 30 minuuttia. Keiton hiljalleen kiehuessa, paista loput pekoniviipaleet rapeaksi.

Kun keitto on kiehunut hiljalleen puoli tuntia, ota maissintähkät, pekoniviipale ja laakerinlehti pois kattilasta.

Lisää kattilaan kuutioitu peruna, paprika, suolaa ja pippuria. Keitä hiljalleen noin 10 minuuttia ja lisää sitten maissi ja timjami. Keitä vielä noin 5-10 minuuttia tai kunnes kaikki ainekset ovat kypsiä.

Tarjoile valmiin keiton päällä rapeaksi paistettua pekonia.


maanantai 23. kesäkuuta 2014

T-luupihvi, eli Bistecca alla Fiorentina


Juhannussää jätti toivomisen varaa. Mökillä oli kyllä kivaa; kalasaalis oli hyvä ja seura mitä mainiointa, mutta kyllä tuo sää vähän jäi harmittamaan. Palaan siis vielä Italiaan.

Bistecca alla Fiorentina. Miksi, voi miksi, ei kotoa saa näitä Italiassa tuikitavallisia t-luupihvejä? En muista kaupassa näitä nähneeni, mutta menen vielä huomenna Hakaniemen halliin ja tarkistan asian...

Luciganon pienessä kylässä ostimme paikalliselta lihakauppiaalta yhden t-luupihvin. Bistecca alla Fiorentina on siis iso t-luupihvi (meidän oli noin kilon verran) ja se kai perinteisesti syödään kimppaan, kuten mekin teimme. 

Voi että oli hyvää! Ei tarvinnut kuin vähän suolaa ja pippuria, hyvää tilan omaa oliiviöljyä ja rosmariinia. Puugrillillä vaan kypsennettiin, mutta jättettiin keskeltä vähän punaiseksi. Taivaallisen hyvää!

Lisukkeeksi Janne teki gremolta-tyyppistä lisuketta niistä aineksista mitä nyt kämpillä sattui oelmaan. Siihen tuli salviaa, basilikaa, valkosipulia, parmesania ja oliiviöljyä. Nam.



Oman talon vuokraamisen hyvä puoli on se, että voi tehdä päivittäin ruokaa aineksista mitä kotona ei tulisi usein tehtyä, ainakaan tuoreista raaka-aineista. Matkallamme teimme mm. kampasimpukkaa, kalmaria ja katkarapuja. Ah!



tiistai 17. kesäkuuta 2014

Italia! Ja grillattu mustekala

 
Siitä onkin aikaa kun olen viimeksi postannut mitään! Viime postaus taisi olla huhtikuussa kun kävimme Berliinissä synttärimatkalla. Ehkä kärsin jonkinlaista neljänkympin kriisiä...

Tulimme juuri Jannen kanssa Italiasta ja serkku kuittasi että nyt on varmaan materiaalia jota postata. Hmmm... totta puhuakseni, en ottanut paljon kuvia ruokabloggaus mielessä, vaikka reilu viikko pyörikin aika paljon syötävän ympärillä. Vuokrasimme huvilan kauniista Toscanasta viikoksi, Lucignanon kylän kupeesta. Sisko miehensä kanssa tulivat kanssamme mökkiä asuttamaan. Tämän lisäksi vietimme Jannen kanssa myös muutaman yön Roomassa tutustumassa sen lukuisiin nähtävyyksiin ja ruokatarjontaan. Ah Roma!

Sisareni ja minä päätimme jo ennen matkaa että mustekalaa on tehtävä kun Italiaan päästään ja kun Lucignanon kylässä oli torstaiaamuna markkinapäivä, ostimme kalakauppiaalta ihanan tuoreen otuksen. Sen grilliresepti alla.


 
Lucignano on hyvällä paikalla. Siinä on ihan lähettyvillä Siena, Cortona, Chiantin viinialue ja Firenzeen voi tehdä päivämatkan helposti.

 

Grillattu mustekala

Pahoittelut huonoista kuvista, mutta vannon että lopputulos oli äärimmäisen herkullinen ja kaikkien matkalaisten yksi suosikkiruoista.

1 mustekala
1 sitruuna
2 valkosipulin kynttä
1,5 dl valkoviiniä
rosmariinia
vettä
suolaa, pippuria
oliiviöljyä paistamiseen

Ostimme mustekalan valmiiksi puhdistettuna, joten sitä ei onneksi tarvinnut pelätä. Olisi voinut mennä sormi suuhun...

Laita mustekala kattilaan. Lisää kattilaan lohkottu sitruuna, oksa rosmariinia, karkeasti hakattu valkosipuli, viini ja vesi. Lisää myös ripaus suolaa. Liemen tulee peittää mustekala. Keitä otusta 30-90 minuuttia, riippuen koosta. Mustekala on kypsää kun veitsen kärki uppoaa siihen helposti. Meidän otus oli valmis noin 40 minuutissa. Anna mustekalan jäähtyä kunnes se on huoneenlämpöinen.

Sivele mustekalan pintaan oliiviöljyä ja mausta se suolalla ja pippurilla. Grillaa mustekala halsterissa molemmin puolin noin 5 minuuttia per puoli, kunnes se vähän ruskistuu ja lonkerot alkavat kärvistellä. Älä grillaa liian kauan, ettei liha muutu kumiseksi.

Meidän mustekala onnistui loistavasti ja oli erittäin maukasta. Söimme sen välipalana tuoreen vaalean leivän ja valkosipuliöljyn kanssa. Nam!

Huomenna siirrytäänkin sitten erilaisiin mökkimaisemiin Keski-Suomeen. Taitaa tulla aika sissimökkeilyä, ulkona kun sataa vettä ja räntää ja vihmoo aika kovaa. Palataan kesätunnelmiin myöhemmin. Ciao!

Raaka otus

Maukkaita lonkeroita