Kesäkurpitsaravioli salviavoikastikkeella

 

Olen tehnyt aika usein raviolia, mutta tämä oli kyllä ihan parasta. Ja aivan vahingossa! Pelkään aina että raviolista tulee liian mautonta, joten sorrun lisäämään pekonia ja kaikenlaista muuta sellaista. Tällä kertaa pidättäydyin yksinkertaisessa reseptissä. Se kannatti.

Alunperin olin suunnitellut jotain hummeriraviolia, mutta kun inspiraatio sitten iski, ei sellaisista elintarvikkeista ollut kyllä tietoakaan. Joten, pärjättävä oli sillä mitä kaapista löytyi. Kerrankin siis nöyrryin tähän, enkä lähtenyt suoraa päätä kauppaan ostamaan kaikkea ihan turhaa. Ricottan sijaan käytin Philadelphia tuorejuustoa, pecorinon sijaan parmesaania. Hyvää tuli! Ja tuo salviavoikastike kruunasi kyllä kaiken.

Pastataikina

2 munaa

100 g durum jauhoa

100 g vehnäjauhoja

suolaa, oliiviöljyä

Tee ensin pastataikina. Itse olin laiska ja tein pastataikinan Jamien tehosekoittimella. Laitoin tehosekoittimeen 2 kananmunaa, melkein koko 200 g jauhoja, ripaus suolaa ja oliiviöljyä. Surautin taikinan tasaiseksi ja vaivasin sitten loput jauhot taikinapalloon käsin. 

Jätä taikina kelmussa jääkaappin sillä aikaa kun teet täytteen.

Raviolitäyte

1 keskikokoinen kesäkurpitsa

n. 50 g Philadelphia juustoa

pala parmesaania

nippu salviaa

sitruunan kuori

suolaa, pippuria

Raasta keskikokoinen kesäkurpitsa kulhoon. Lisää tuorejuusto ja parmesaani raaste. Silppua mukaan nippu salviaa. Mausta sitruunan kuorella, juuri rouhitulla mustapippurilla ja suolalla. Sekoita taisaiseksi taikinaksi.

Kauli pastataikina ohueksi. Laita levylle täytettä muutaman sentin välein. Kostuta välit ja reunat vedellä. Kauli sitten toinen taikinalevy ensimmäisen päälle. Sulje täyte taikinan sisään ja katso että siihen ei jää liikaa ilmakuplia. Leikkaa taikinarullalla raviolit neliöiksi. Haarukalla voi vielä pistellä reunat kiinni, näin niistä saa myös nätin näköiset.

Tuorepastaa ei keitetä kuin muutama minuutti, joten tässä vaiheessa kannattaa tehdä kastike.

Salviavoikastike

n. 50 g voita

vajaa puoli desiä oliiviöljyä

1 valkosipulin kynsi

1 sitruunan mehu

nippu salviaa

pippuria

Sulata noin 50 grammaa voita pannussa. Lisää oliiviöljy ja murskattu valkosipulin kynsi. Hämmennä hetki, mutta varo polttamasta valkosipulia pohjaan. Lisää silputtu salvia, sitruunan mehu ja mausta pippurilla. Tämä on todella helppo ja nopea, tuoksuu huumaavalle ja on aivan ihanaa tuorepastan kanssa.

Keitä raviolit runsaassa vedessä muutama minuutti ja tarjoile salviavoikastikkeen kera. Mahtavan hyvää!

Välimeren piirakka

 

Jannella oli viikonloppuna avustaja grillin muurauksessa. Itse lähdin siskoni kanssa Tuusulan ihanaan Kukkataloon. Kun rahat oli tuhlattu ja palasin kotiin, päätin olla hyvä emäntä ja tarjota pojille välipalaa. Keittiön pöydällä lojui joku Valion Kotiruokaa esite ja siinä oli kivan näköinen piirakkaohje. Ohje oli kasvispiirakalle, mutta jätin sen kasvisosan sujuvasti huomiotta.

Lähdin taas liikkeelle lukematta ohjetta kunnolla, saati sitten loppuun, joten vaikka olin itse ajatellut tekeväni nopean piirakan, ei se ihan niin mennyt... Tunnin verran siinä sitten varmaan ähersin.

Lopputulos oli hieman pizzan ja piirakan välimuoto, mutta hyvää oli ja kaikki syötiin! 


Pohja
200 g voita
5 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kylmää vettä

Täyte
1 ruukku rucolaa
1 pakkaus fetaa
1 prk latva-artisokkaa öljyssä
1/2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
2 dl juustoraastetta
1 prk smetanaa
3 munaa
1/2 dl pinjansiemeniä

Pinnalle
kirsikkatomaatteja
rucolaa
ilmakuivattua kinkkua

Nypi pehmeä voi vehnäjauhojen joukkoon. Lisää lopuksi vesi. Sekoita taikina tasaiseksi ja taputtele uunipellille leivinpapaperin päälle n. 30x35 cm:n kokoon. Tee siihen pienet reunat, jotta täyte pysyy paremmin piirakan päällä.

Huuhdo ja kuivaa rucola. Ota pieni osa sivuun, jotta voit lopuksi koristella sillä piirakan. Hienonna loput ja ripottele taikinapohjalle. Murenna sitten feta piirakan päälle. Itse käytin melkein koko paketin Patros-fetaa. Valuta latva-artisokka ja aurinkokuivatut tomaatit, leikkaa pieneksi paloiksi ja levitä taikinapohjalle. En muista mitä latva-artisokkaa minulla oli, mutta jokin pieni lasipurkki. Laita piirakkapohjalle vielä juustoraaste. Sekoita smetana ja munat ja kaada seos piirakan päälle. Ripottele lopuksi pinnalle vielä pinjansiemeniä.

Paista 200 asteisen uunin alaosassa noin 30 minuuttia.

Koristele valmis piirakka lopulla rucolalla, halkaistuilla kirsikkatomaateilla ja ilmakuivatulla kinkulla.

Amerikkalainen juustokakku

Viime aikoina on tullut tehtyä normaalia enemmän jälkkäreitä. Syynä kenties se, että vieraita on käynyt tasaiseen tahtiin. En ole pitkään aikaan tehnyt juustokakkua ja se yleensä toimii kaikille, joten tuumasta toimeen.


Tämä kakku kannattaa tehdä edellisenä päivänä tai heti aamusta, jotta se on illalla tarjoilukelpoista.


Pohja:
100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
300 g maustamatonta tuorejuustoa - käytin Philadephiaa
1 purkki kermaviiliä
1 dl sokeria
1 limen kuori ja mehu
1 tl vaniliinisokeria
2 munaa
vadelmahilloa

Tee ensin pohja. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää muna ja jauhoseos. Sekoita tasaiseksi. Anna taikinan tekeytyä hetki kylmässä. Vuoraa sillä välin irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja voitele vuoan reunat. Käytin halkaisijaltaan 20-senttistä vuokaa. Taputtele sitten taikina jauhoja käyttäen pohjalle, sekä koko reunalle, sillä täytettä tulee aika reilusti. Esipaista pohjaa noin 200-asteisessa uunissa 5-10 minuuttia. Esipaiston ajaksi pohjan päälle kannattaa laittaa leivinpaperi ja täyttää se kuivilla pavuilla tai herneillä, jottei taikina lässähdä uunissa. Anna pohjan jäähtyä.

Tee täyte. Sekoita kaikki täytteen aineet, paitsi vadelmahillo, keskenään tasaiseksi. Kaada puolet täytteestä jäähtyneelle kakkupohjalle. Pursota vadelmahilloa ympyrässä vähän täytteen päälle. Lisää sitten loput täytteestä.

Paista kakkua uunin alatasolla noin 150-asteisessa uunissa 60-70 minuuttia. Kakku on valmis kun se on hyytynyt, mutta vielä vellova. Laita uuni pois päältä ja jätä kakku vielä jälkilämpöön tunniksi. Nosta sitten huoneenlämpöön ja siirrä kakku vasta kunnolla jäähtyneenä jääkaappiin.

Tarjoile vadelmahillon kanssa.

Pulled pork -sämpylät

Pulled pork, eli revitty sika on yksi lemppariruoistamme ja se on niin helppo valmistaa, sillä se valmistuu melkein itsestään. Koska grilli on remontissa ja näin ollen pois käytöstä, laitoimme possun lavan uuniin samalla kun puuhastelimme ulkona puutarhassa. Illan tullen ruoka olikin valmiina odottamassa. 

Pulled pork
1 kg possun lapaa
1 tl fenkolinsiemeniä
1 rkl merisuolaa
ruohittua mustapippuria
öljyä
1,5 dl valkoviiniä

2 porkkanaa
1 sipuli
pari sitruunan viipaletta

Viillä huoneenlämpöisen possun nahka ruutukuvioksi. Hiero possu öljyllä. Sekoita fenkolinsiemenet, merisuola ja mustapippuri esim. huhmaressa hienoksi ja hiero seos possun pintaan. Anna possun maustua muutama tunti tai yön yli ennen paistamista.

Laita possu uunivuokaan pilkotun porkkanan, sipulin ja sitruunaviipaleiden kera. Paista 200 asteisessa uunissa puolisen tuntia. Säädä uuni sitten reiluun 100 asteeseen, lorauta viiniä uunivuokaan, peitä possu foliolla ja paahda lihaa vielä 4-5 tuntia, kunnes se on niin mureaa, että sen voi hajoittaa haarukalla.

Ota paisti uunivuoasta pois ja jätä lepäämään. Siivilöi paistoliemi kattilaaan. Lisää liemeen vettä tai kasvislientä ja keitä kasaan. Suurusta jauhoilla ja mausta esim. mustapekka juustolla.

Söimme possun rouheisten sämpylöiden kanssa, salaatilla, sekä etikkaporkkanoilla ja -punasipulilla

Tyyli on vapaa.

Dim Sum -nyytit

 

Olen aina pitänyt dim sumista. Sitten matkustimme Jannen kanssa Hong Kongiin ja kerrassaan hurahdin niihin! Dim sum ravintoloissa näitä herkkuja tuodaan bambuhöyryttimissä kärryllä pöydän ääreen kuin jälkkärivaunu ikään, josta voi sitten sormella osoittamalla valita mieleisiään nyyttejä. Tämä oli meille erityisen mieleistä, sillä menun ymmärtäminen oli usein vaikeaa!

Minun on ollut tarkoitus tehdä dim sumia monta kertaa, mutta olen aina ajtellut että se on kamalan vaikeaa ja vaivalloista. Nyttemmin ostimme Tokiosta sellaisen bambu-höyrytyshässäkän, joten pakko oli päästä sitä kokeilemaan. Tämän lisäksi, Jannen uudessa Possu-kirjassa oli dim sum resepti, joten kaikki tähdet näytti olevan paikallaan kokeilulle.

Dim sumin teko oli yllättävän helppoa. Hankalin ja aikaavievin kohta on nyyttien täyttäminen. Käytin Vii Voanista ostamiani wonton-taikinakuoria ja ne oli kyllä kovin pieniä. Oli hankala saada ne haluttuun muotoon. Muutama meni yrittäessä rikki. Muutoin onnistui hyvin ja oli todella maukkaita. Suosittelen. Me teemme näitä aivan varmasti uudestaan.

Dim Sum
200 g possun jauhelihaa
100 g katkaravun lihaa
1 kevätsipuli
2 cm inkivääriä hienoksi jauhettuna
1/2 punainen chili
seesamiöljyä
osteri-kastiketta
soijaa
sokeria
tuoretta korianteria

wonton-taikinakuoria

Dippikastike
5 rkl soijaa
3 rkl riisiviiniä tai miriniä
ripaus tummaa sokeria
2 tl seesamiöljyä
1/2 punainen chili hienonnettuna
1/2 hienonnettu kevätsipuli

Ota wonton-taikinat pakastimesta sulamaan.

Sekoita heinonnettu katkaravun- ja porsaan jauheliha yhteen. Mausta inkiväärillä, sokerilla, chilillä, kevätsipulilla, seesamiöljyllä, osteri- ja soijakastikkeella. Chilin voimakkuus vaihtelee, joten kannattaa tarkistaa se ensin ennen kuin laittaa koko chilin taikinaan, jottei tule liian tulista. Höyrytetyt dim sumit ovat sen verran hienovaraisia maultaan, ettei kannata laittaa liikaa chiliä.

Tee dippikastike valmiiksi yhdistämällä kaikki sen ainekset.

Laita yksi wonton-taikinakuori leikkuulaudalle. Laita noin teelusikallinen täytettä kuoren keskelle. Voitele reunat vedellä. Purista kuoren reunat yhteen ja kierrä niitä hieman myötäpäivään sulkeaksesi nyytin.  Omamme ei tule kauneuskilpailuja voittamaan, mutta olivat ihan kelvollisia ja maku sitäkin parempi.

Vuoraa bambu höyrytyskori leivinpaperilla. Laita nyytit koriin ja höyrytä kattilan tai wok-pannun päällä noin 7 minuuttia. Nyytit kypsyvät hyvin myös useasa kerroksessa. Me laitoimme levinpaprin päälle myös ripauksen öljyä ensimmäisen satsin jälkeen, sillä nyytit jäivät helposti kiinni paperiin ja ne menevät helposti rikki.
 
Tarjoile dim sumit heti dippikastikkeen kanssa.

Aurajuustokohokas

Nyt en oikein tiedä mistä tämäkin ajauts lähti liikkeelle, siis juustokohokas...?? Ehkä se oli vaan yksinkertaisesti se, että emme ole koskaan tehneet juustokohokasta. Huomaan, että viikonloppuna kun on aikaa, tulee tehtyä ihan liikaa kaikenlaista ruokaa, kun se ruoanvalmistus on vaan niin kivaa. Onneksi näin keväällä sitä alkaa viettää aikaa myös ulkona puutarhassa enemmän, eikä vain keittiössä.

No, niin tai näin, juustokohokkaita tehtiin, käytimme aurajuustoa kun sitä kerran oli jääkaapissa. Toimi hyvin. Kohokkaan teko oli myös yllättävän helppoa ja nopeaa - ainoa downside oli, että ne kohokkaat todellakin laskevat välittömästi uunista oton jälkeen.

Tämä ohje on eri kirjoista ja netistä löydettyjen reseptien tulos.

Aurajuustokohokas
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
4 kananmunaa
3 dl maitoa
n. 50 g aurajuustoa
suolaa, mustapippuria

Sulata voi kattilassa ja lisää vehnäjauhot. Kiehauta jauhot, mutta älä ruskista. Lisää maito ja sekoita kunnes se kiehahtaa ja seos sakenee.

Erottele munien keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Sekoita keltuaiset yksitellen maitoseokseen. Lisää sekaan aurajusuto ja mausta suolalla ja pippurilla. Käännä valkuaisvaahto varovasti seokseen.

Kaada seos voideltuihin annosvuokiin, jätä noin sentin verran vajaaksi. Kypsennä 150 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Älä avaa uunia paistamisen aikana. Kohokkaat ymmärtääkseni kärsivät tällaisista välitsekeistä.

Tarjoa juustokohokas suoraan uunista. Tosin se ehtinee lässähtää jo matkalla uunistä pöytään... Harmillista. Nämä meidän nimittäin onnistuivat hienosti, olivat ihan kuohkeita ja paisuivat ihan Hulk-kokoihin - hetkeksi.

Helppoa ja hyvää, joskin vähän masentavaa, kuitenkin... En näe, että tekisimme näitä tulevaisuudessa usein.

Sitruuna-marenkipiiras

 

Meillä tehdään aika harvoin jälkiruokaa kun kumpikaan ei ole oikein makean perään. Joskus minä kuitenkin innostun syystä tai toisesta väsäämään jotain makeaakin. Se ihmetyttää Jannea kovasti; miksi tehdä jos ei meinaa syödä?? Janne yrittääkin usuttaa minut leipomaan vaikka sämpylöitä jos on kerran niin kova hinku keittiöön. Valitettavasti minun leivontaosaaminen on kuitenkin ihan nollatasolla...

Tällä kertaa sain inspiraation Luimupupun ihanasta tarte meringuée au citron postauksesta. Se näytti niin ihanalta, että oli ihan pakko kokeilla! Olisi voinut tietysti aloittaa jostain vähän helpommasta, kun ottaa huomioon, että myös nämä jälkkäritaidot ovat aika rajalliset.

Noh, lopputulos ei vastaa näyttävyydeltään ollenkaan inspiraation kohdetta, mutta se oli kuitenkin tosi hyvää ja kaikki tuli syötyä. Olin lopputuloksesta siis kohtalaisen ylpeä. :)

Alla Luimupupun ihana ohje, kannattaa käydä katsomassa orginaalista tarkempi resepti ja kuvat.

Pohja
125 g mantelimassaa
125 voita
3,5 dl vehnäjauhoja
1 muna

Nypi mantelimassa, voi ja jauhot sekaisin. Lisää muna ja muodosta taikinasta pallo. Jätä sitten jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi. Kauli taikina ja laita piirakkavuokaan. Laita pohjan päälle leivinpaperia ja täytä esim. herneillä ja paista 190 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Ota sitten paperi ja herneet pois ja paista vielä noin 15 minuuttia.

Originaali ohje kehoitti käyttämään irtopohjaista vuokaa, mutta käytin ihan tavallista kun oma irtopohjainen on niin kamalan iso. Toimi ihan hyvin. En ole koskaan käyttänyt mantelimassaa mihinkään. Tämä oli siis uusi tuttavuus. Toimii älyttömän hyvin tässä pohjassa, se oli nami. Taikinan kaulimisessa meinasi tulla ongelmia kun taikina tuppasi hajoamaan siinä vaiheessa kun yritin asettaa sen vuokaan. Lopuksi sain sen ujutettua paikalleen jotenkin leivinpaperin avulla. Paistaminen onnistui ihan hyvin, tosin taisin ehkä hieman ylipaistaa...

Täyte
6 keltuaista
1,5 dl sokeria
2 sitruunan mehu ja raaste
60 g voita

Sekoita keltuaiset, sokeri ja sitruunamehu, kypsennä sekoittaen vesihauteessa noin 10 minuuttia kunnes seos on saostunut. Ota pois hausteesta ja sekoita voi joukkoon nokare kerralaan. Lisää lopuksi sitruunan raaste ja laita sitten jääkaappiin jäähtymään.

Minulla tuo seos ei tahtonut lähteä saostumaan ja epäilin jo laittaneeni liikaa sitruunamehua, mutta kyllä se loppupeleissä kuitenkin saostui. Voita en tainnut käyttää ihan noin paljoa. Täyte oli hyvää ja kirpakkaa.

Sveitsiläinen marenki

4 valkuaista
225 g sokeria

Yhdistä valkuaiset ja sokeri kulhossa ja vispaa vesihauteessa kunnes seoksen lämpötila on noin 50-60 astetta. Ota kulho sitten pois hauteesta ja vispaa kunnes vaahto on paksua ja kiiltävää.

Tämä oli jotenkin ajatuksena kamalan vaikeaa, kun ei ole mitään tietoa mikä on sveitsiläinen marenki ja miten se eroaa normaalista. En ole tosin koskaan tehnyt mitään marenkia, joten siitäkää ei mitään apua olisi ollut vertailuksi. Käytin kaikki kuusi valkuaista jotka jäivät täytteestä. Neljä olisi riittänyt... Muutoin onistui kyllä ihan hyvin vaikka alussa epäröinkin. Mistä tietää että marenki on valmis?

Lopuksi sitruunatäyte levitetään piirakkapohjan päälle ja marenki pursotetaan sen päälle. Käytimme lopuksi tohotinta kauniin värin pintaan saamiseksi.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Piirakka oli oikein maukasta ja koska sisko perheineen sattui tulemaan vielä kylään, saatiin koko piirakka syötyä.