maanantai 18. marraskuuta 2013

Festa Portuguese ja feijoada


Pitkään odotettu feijoada-ilta oli lauantaina! Suurkiitokset Saaran kavereille Fernandolle ja Victorille, jotka opettivat meille miten portugalilaista feijoada-pataa tehdään. Tämä on pitkä prosessi ja alkoi jo osittain edellisenä päivänä, eli perjantaina. Etelä-Eurooppalaisessa hengessä keittiössä oli aikamoinen meno päällä ja juttu lensi. Ja ruokaa oli paljon! En uskalla edes arvata paljonko possunlihaa oli ostettu, mutta veikkaan että mentiin jossain siellä 4 kilon hujakoilla...?

Opin myös että feijoadaa on hyvin monenlaista; on portugalilaista, brasilialaista, goalaista, espanjalaista, jne. Siitä tehdään myö kala- ja äyriäisversioita. Me keskityimme eilen possuun! Nyt on sitten syöty possunkorvaa, -saparoa ja -sorkkaa! Tunnen enemmän sielunkumppanuutta äitini koiran kanssa, joka on yleensä suvussa se joka syö possunkorvaa. Totta puhuakseni, possunkorvan olisi voinut jättää feijoadasta pois ja sanon tämän silläkin uhalla, että itse niitä pyysin ruokaan. Fernandon mielestä ne nääs kuuluvat tähän pataan, joten pakkohan se oli kokeilla autenttista versiota. Vai mitä? Mutta, feijoadan lisäksi sain myös nauttia rapeaa possunkorvasalaattia ja se oli hyvää! Siitä enemmän seuraavassa postauksessa.

Portugalilaiseen feijoadaan käytettiin luonnolisesti myös portugalilaista chorizoa, jonka Fernando oli tuonut edellisellä viikolla Portugalista. Sitä ei taida saada Suomesta? Jos joku tietää mistä sitä saisi täällä kotimaassa, niin antakaa vinkki! Näihin chorizo-makkaroiden piiriin kuuluu myös farinheira-makkara, jota oli myös tuotu Portugalista. Se on lähinnä possunrasvaa ja jauhoa, hyvin erinlaista kun mihin me täällä olemme tottuneet, mutta erittäin maukasta. Farinheira-makkara keitettiin erikseen ja sen keitinliemi käytettiin riisin keittämisen myöhemmin. Oli namia, niin riisi kuin makkara.

Lihaa oli niin paljon, että saimme loppupeleissä kahta erilaista feijoadaa, sekä kastiketta broilerin sydämistä ja maksasta ja vielä broilerinmaksapateeta. Alla suuntaa-antava ohjeistus feijoada-padan tekoon.

Versio I

Feijoadan versio yksi meni jotakuinkin tähän suuntaan.

Pataan tuli paljon possua. Oli possun sorkkaa, häntää, korvaa, potkaa, ribsiä ja kylkeä. Ehkä jotain muutakin. Lihat suolattiin yön yli runsaassa karkeassa suolassa. Kidney-papuja liotettiin myös yön yli.

Feijoada-päivänä pavut heitettiin isoon kattilaan ja päälle huuhdellut lihat. Mukaan laitettiin lohkottuja sipuleita (ja ehkä muitakin mausteita). Kun vesi alkoi kiehua, päälle asetettiin chorizo-makkarat, kokonaisena lenkkinä. Tätä sitten kiehutetaan monta tuntia - meillä taisi mennä noin neljä tuntia.

Lopulta lihat otetaan padasta pois. Liemen maku tarkistetaan; onko liian suolaista tms. ja tehdään korjaavat toimenpiteet. Pataan lisätään pieneksi kuutioidut porkkanat ja perunat, sekä silputtua lehtikaalia. Tämä Fernandon käyttämä lehtikaali oli hänen omaa kasvattamaansa ja hieman erilaista kun mitä kaupasta löytyy. Oikein hyvää ja sopii hyvin pataruokiin.

Tämä versio I syödään niin, että kulhoon laitetaan kauhalla papupataa ja siihen päälle lisätään aiemmin kiehutetut ja padasta poistetut lihat.

Lihat kiehuu monta tuntia.

Chorizo värjää padan punaiseksi.

Lopuksi lihat poistetaan padasta.

Padassa oli possun saparoa ja ties mitä muuta. :)
Lehtikaalia.

Pilkotut perunat ja porkkanat.

Versio II

Versio kakkoseen käytettiin samoja lihoja kuin edelliseen, mutta taisi olla niitä lihaisempia kohtia. Ei korvaa, ei saparoa. :) Tässä versiossa tehtiin pohja kuullottamalla sipulia ja porkkanaa ensin pannussa. Papuina oli sekä kidney-papuja, että voipapuja. Osa voipavuista muistaakseni soseutettiin ja lisättiin sellaisena pataan. Mausteina oli mm. kanaliemikuutio, valkoviiniä, tomaattipyrettä, laakerinlehti ja varmaan paljon muutakin. Possunlihan lisäksi tähänkin tuli chorizoa ja lehtikaalia.

Tässä kakkosversiossa liha oli siis jo mukana, joten pataa syötiin sellaisenaan, kenties lisukkeeksi tuoretta leipää tai riisiä.


Ekstrat

Feijodan lisäksi Victor teki aivan ihanaa kastiketta broilerin sisäelimistä. Tämä "esikypsennettiin" painekattilassa, vähän samaan henkeen kuin Saara ja Janne aikoinaan,  jonka jälkeen se tuunattiin eri aineksilla; sipulilla, mausteilla, valkoviinillä ja tomaattisoseella... ??

Osasta broilerinmaksaa Victor teki broilerinmaksapateeta (näkyy ensimmäisessä kuvassa ylhäällä oikealla), se oli myös todella hyvää. Olen itse tehnyt tällaista kerran, mutta vastaanotto kotona ei ollut huikea, joten se on sitten jäänyt...

Kaikenlaista muutakin oli, enkä uskalla edes yrittää niitä tänne postata. Kiitos, kiitos emännälle ja etenkin vieraileville kokeille. Rapeasta possunkorvasalaatista laitan postauksen erikseen. :)

Kastike broilerin sisäelimistä.

Tuo kalvakka läpyskä lihan päällä on possun korvaa...
Söin possunkorvaa, -saparoa ja ties mitä nokan eteen laitettiin. Oli nahkaa, rasvaa, gelatiinia, rustoa... Osa oli tosi hyvää, osan jätän ensi kerralla väliin. Mutta kyllä oli kivaa ja opettavaista. Huikea ilta. Kiitos!

Muito obrigada! Ja pahoittelut huonolaatuisista iPhone-kuvista...

2 kommenttia:

  1. Minä olen aikamoinen aloittelija liharuokien kanssa, joten nämä kaikki ruoat kuulostavat tosi eksoottisilta. Viime viikolla ostin porsaan uunilihaa, ja sen valmistus oli minulle jo aikamoinen seikkailu, kun homma oli niinkin vaativaa, että liha maustettiin ja tungettiin paistopussiin. :-D

    Mutta nämä ruokasi näyttävät kyllä tosi houkuttelevilta ja kuulostavat oikein portugalilaisilta. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä aika über-lihapläjäys! :)
      Itse pidän kyllä possusta, mutta tuo lihan keittäminen on aika vierasta. Ja kaikki se gelatiini, rusto ja muu mikä tuosta läjästä syntyi. Huh!

      Poista