sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Aurajuustokohokas


Nyt en oikein tiedä mistä tämäkin ajauts lähti liikkeelle, siis juustokohokas...?? Ehkä se oli vaan yksinkertaisesti se, että emme ole koskaan tehneet juustokohokasta. Huomaan, että viikonloppuna kun on aikaa, tulee tehtyä ihan liikaa kaikenlaista ruokaa, kun se ruoanvalmistus on vaan niin kivaa. Onneksi näin keväällä sitä alkaa viettää aikaa myös ulkona puutarhassa enemmän, eikä vain keittiössä.

No, niin tai näin, juustokohokkaita tehtiin, käytimme aurajuustoa kun sitä kerran oli jääkaapissa. Toimi hyvin. Kohokkaan teko oli myös yllättävän helppoa ja nopeaa - ainoa downside oli, että ne kohokkaat todellakin laskevat välittömästi uunista oton jälkeen.

Tämä ohje on eri kirjoista ja netistä löydettyjen reseptien tulos.

Aurajuustokohokas
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
4 kananmunaa
3 dl maitoa
n. 50 g aurajuustoa
suolaa, mustapippuria

Sulata voi kattilassa ja lisää vehnäjauhot. Kiehauta jauhot, mutta älä ruskista. Lisää maito ja sekoita kunnes se kiehahtaa ja seos sakenee.

Erottele munien keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Sekoita keltuaiset yksitellen maitoseokseen. Lisää sekaan aurajusuto ja mausta suolalla ja pippurilla. Käännä valkuaisvaahto varovasti seokseen.

Kaada seos voideltuihin annosvuokiin, jätä noin sentin verran vajaaksi. Kypsennä 150 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Älä avaa uunia paistamisen aikana. Kohokkaat ymmärtääkseni kärsivät tällaisista välitsekeistä.

Tarjoa juustokohokas suoraan uunista. Tosin se ehtinee lässähtää jo matkalla uunistä pöytään... Harmillista. Nämä meidän nimittäin onnistuivat hienosti, olivat ihan kuohkeita ja paisuivat ihan Hulk-kokoihin - hetkeksi.

Helppoa ja hyvää, joskin vähän masentavaa, kuitenkin... En näe, että tekisimme näitä tulevaisuudessa usein.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Sitruuna-marenkipiiras

 

Meillä tehdään aika harvoin jälkiruokaa kun kumpikaan ei ole oikein makean perään. Joskus minä kuitenkin innostun syystä tai toisesta väsäämään jotain makeaakin. Se ihmetyttää Jannea kovasti; miksi tehdä jos ei meinaa syödä?? Janne yrittääkin usuttaa minut leipomaan vaikka sämpylöitä jos on kerran niin kova hinku keittiöön. Valitettavasti minun leivontaosaaminen on kuitenkin ihan nollatasolla...

Tällä kertaa sain inspiraation Luimupupun ihanasta tarte meringuée au citron postauksesta. Se näytti niin ihanalta, että oli ihan pakko kokeilla! Olisi voinut tietysti aloittaa jostain vähän helpommasta, kun ottaa huomioon, että myös nämä jälkkäritaidot ovat aika rajalliset.

Noh, lopputulos ei vastaa näyttävyydeltään ollenkaan inspiraation kohdetta, mutta se oli kuitenkin tosi hyvää ja kaikki tuli syötyä. Olin lopputuloksesta siis kohtalaisen ylpeä. :)

Alla Luimupupun ihana ohje, kannattaa käydä katsomassa orginaalista tarkempi resepti ja kuvat.

Pohja
125 g mantelimassaa
125 voita
3,5 dl vehnäjauhoja
1 muna

Nypi mantelimassa, voi ja jauhot sekaisin. Lisää muna ja muodosta taikinasta pallo. Jätä sitten jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi. Kauli taikina ja laita piirakkavuokaan. Laita pohjan päälle leivinpaperia ja täytä esim. herneillä ja paista 190 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Ota sitten paperi ja herneet pois ja paista vielä noin 15 minuuttia.

Originaali ohje kehoitti käyttämään irtopohjaista vuokaa, mutta käytin ihan tavallista kun oma irtopohjainen on niin kamalan iso. Toimi ihan hyvin. En ole koskaan käyttänyt mantelimassaa mihinkään. Tämä oli siis uusi tuttavuus. Toimii älyttömän hyvin tässä pohjassa, se oli nami. Taikinan kaulimisessa meinasi tulla ongelmia kun taikina tuppasi hajoamaan siinä vaiheessa kun yritin asettaa sen vuokaan. Lopuksi sain sen ujutettua paikalleen jotenkin leivinpaperin avulla. Paistaminen onnistui ihan hyvin, tosin taisin ehkä hieman ylipaistaa...

Täyte
6 keltuaista
1,5 dl sokeria
2 sitruunan mehu ja raaste
60 g voita

Sekoita keltuaiset, sokeri ja sitruunamehu, kypsennä sekoittaen vesihauteessa noin 10 minuuttia kunnes seos on saostunut. Ota pois hausteesta ja sekoita voi joukkoon nokare kerralaan. Lisää lopuksi sitruunan raaste ja laita sitten jääkaappiin jäähtymään.

Minulla tuo seos ei tahtonut lähteä saostumaan ja epäilin jo laittaneeni liikaa sitruunamehua, mutta kyllä se loppupeleissä kuitenkin saostui. Voita en tainnut käyttää ihan noin paljoa. Täyte oli hyvää ja kirpakkaa.

Sveitsiläinen marenki

4 valkuaista
225 g sokeria

Yhdistä valkuaiset ja sokeri kulhossa ja vispaa vesihauteessa kunnes seoksen lämpötila on noin 50-60 astetta. Ota kulho sitten pois hauteesta ja vispaa kunnes vaahto on paksua ja kiiltävää.

Tämä oli jotenkin ajatuksena kamalan vaikeaa, kun ei ole mitään tietoa mikä on sveitsiläinen marenki ja miten se eroaa normaalista. En ole tosin koskaan tehnyt mitään marenkia, joten siitäkää ei mitään apua olisi ollut vertailuksi. Käytin kaikki kuusi valkuaista jotka jäivät täytteestä. Neljä olisi riittänyt... Muutoin onistui kyllä ihan hyvin vaikka alussa epäröinkin. Mistä tietää että marenki on valmis?

Lopuksi sitruunatäyte levitetään piirakkapohjan päälle ja marenki pursotetaan sen päälle. Käytimme lopuksi tohotinta kauniin värin pintaan saamiseksi.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Piirakka oli oikein maukasta ja koska sisko perheineen sattui tulemaan vielä kylään, saatiin koko piirakka syötyä.





perjantai 26. huhtikuuta 2013

Tonkatsu-tyyppinen possunleike


Possufetissi jatkuu... Japani-lomamme kunniaksi, teimme tonkatsu-tyyppiset schnitzelit. Itse ruoka ei oikeastaan ollut tonkatsua nähnytkään, paitsi siten että tarjosimme niiden kanssa japanilaista tonkatsu-kastiketta ja kaalisalaattia.

Leivitetyt porsaanleikkeet - à la tonkatsu-style 

4 kpl possun ulkofileestä leikattuja pihvejä
suolaa, pippuria ja paprikajauhetta
1-2 munaa, sekä jauhoja ja korppujauhoja leivittämiseen


Nuiji pihvit ohuiksi pihveiksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Kääntele pihvit ensin jauhossa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa. Korppujauhoihin kannattaa lisätä mausteita oman maun mukaan, esim. paprika- tai chilijauhetta.

Paista pihvit noin 170-180-asteisessa öljyssä paistinpannulla tai wokissa kunnes ne ovat rapeita ja kullanruskeita. Aseta valmiit pihvit talouspaperin päälle jotta liika rasva valuu pois.


Japanilaistyylinen kaalisalaatti

1/2 varhaiskaali

Kastike:
1/2 dl auringonkukkaöljyä
2 rkl sitruunanmehua
2 rkl miriniä
1 rkl seesamiöljyä
ripaus soijaa
nokare wasabia
paahdettuja sinapin- ja seesaminsiemeniä huhmaressa muusattuna

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja tarkista maku.

Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Mausta suolalla ja salaattikastikeella ja sekoita. Japanilaiset laittavat kaalin päälle myös majoneesia. Kokeile!

Possun kanssa tarjoiluun tonkatsu kastiketta.



P.S. Japanilainen Kewpie-majoneesi on todella hyvää. Sitä saa ainakin Tokyokanista, kenties myös muista Aasialaisista ruokakaupoista. Kewpie ei kyllä ole sitten mikään dieettimajoneesi, mutta ei kai majoneesin mikään 'lite' kuulukkaan olla. Kewpie on aika mietoa, rikasta ja kenties länsimaista majoneesia makeampaa. Sitä tarjoillaan usein lisukkeiden kanssa Japanissa.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Uusi Possu-kirja ja possustroganoff




Olen tainnutkin mainita että Jannella on Bourdainmaisiin mittoihin ulottuva possunliha fanitus. Ja miten ollakkaan, juuri kun pääsin myös toteamasta, että keittokirjoja tulee ostettua ihan liikaa ja ne usein jäävät pölyttymään kirjahyllyyn. Noh, Janne löysi uuden keittokirjan - sen nimi on Rakkaudesta Porsaanliharuokiin - Possu! Kiva näitä kirjoja on kuitenkin selailla ja täytyy toivoa että tästä saadaan useampikin resepti loihdittua.Yksi asia mistä pidän kirjassa on hieno QR-koodien käyttö. Monen reseptin kohdalla on sivun alareunassa QR-koodi jonka skannaamalla pääsee youtube-videoon joka liittyy aiheeseen. Hienoa!

Kas kummaa, meiltä löytyi myös possunlihaa jääkaapista ja ensimmäiseksi kokeilimme vanhaa kunnon stroganoffia. Emme ihan seuranneet reseptiä, joten alla hieman tuunattu versio kirjan ohjeesta.

Possustroganoff

n. 450 g possun ulkofilettä
1 sipuli
6-8 kpl herkkusieniä
2 valkosipulinkynttä
hillosipuleita
2 tl dijonsinappia
2 tl worcestershire kastiketta
lihalientä
paprikajauhetta
suolaa ja pippuria
persiljaa
brandyä
crème fraichea ja kermaa
voita ja öljyä paistamiseen

Leikkaa possu pihveiksi. Peitä possun pihvit kelmulla ja nuiji hieman litteämmiksi. Leikkaa lihat sitten suikaleiksi ja laita kulhoon. Mausta reilusti paprikajauheella ja jätä sivuun hetkeksi.

Lämmitä voiöljyseos pannulla ja paista suikaloitu sipuli kunnes ne pehmenevät. Lisää sitten joukkoon viipaloidut sienet ja paista kunnes ne ovat pehmeät ja neste on haihtunut. Lisää vielä murskatut valkosipulinkynnet ja paista muutama minuutti. Kaada joukkoon reilu desilitra lihalinetä ja kiehuta seosta kunnes se on siirappimaista. Siirrä seos sitten kulhoon.

Valuta pannuun lisää voiöljyseosta ja paista siinä lihasuikaleet. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada sienisipuliseos takaisin pannulle ja lisää lihalientä ja kermaa ja/tai crème fraichea. Lisää joukkoon myös hillosipuleita. Mausta sinapilla ja worcestershire kastikkeella. Anna kiehua hiljalleen vielä 45-60 minuuttia kunnes liha on oikein mureaa.

Tarkista maku ja tarjoile riisin kanssa.


maanantai 22. huhtikuuta 2013

Hirven jääpaisti

 

Viime vuonna metsästyskaudella oli vähemmän kaatolupia kuin edellisinä vuosina, joten hirvenlihaakin tuli myös verrattain vähemmän. Hyvä! Nyt sitä tuli sen verran, että on edes jotain mahdollisuuksia saada se vuoden aikana kulutettua. Siltikin, talven jälkeen tuntuu että kiintiö rupeaa olemaan aika täynnä.

Viikonloppuna oli kuitenkin vieraita ja oiva tilaisuus tyhjentää pakastinta entisestään. Pakastimen kätköksistä löytyi vasan paisti ja päätimme tehdä siitä jääpaistia, se on niin helppoa ja aina yhtä hyvää. Hirven lihaa on kiva tehdä vieraille, kun usein tuntuu että he arvostavat lihaa enemmän kuin itse kokit!

Hirven jääpaisti

noin 1 kg vasan paisti

Liemi
1/2 l vettä
1 dl merisuolaa
1 rkl katajanmarjoja
1 rkl mustapippuria (kokonaisia)
1 laakerinlehti
rosmariinia hienonnettuna

Paisti laitetaan jäisenä uunivuokaan ja paistetaan uunissa 6-7 tuntia 70-asteisessa uunissa. Paisti on valmis kun sen sisälämpötila on noin 70 astetta. Me otimme paistin pois uunista kun lämpötila oli vähän vajaa 70 astetta ja se oli juuri sopiva.

Kiehauta liemen ainekset keskenään ja anna jäähtyä hieman.

Laita paisti muovipussiin ja kaada liemi päälle. Anna paistin olla liemessä yön yli tai ainakin 5 tuntia.

Tarjosimme paistin kanssa perunasipulivuokaa ja salaattia. Hyvin upposi vieraisiin!

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Tokio - Osa II



Tokiossa käytimme myös aika paljon aika ruokakaupoissa ja ihmeteltiin niiden tarjontaa. Ei mitään hajua mitä puoletkaan ruokatavaroista oli. Valmisruokaosiot supermarketeissa oli ihania ja niissä pääsi maistelemaan erilaisia juttuja. Jos sinne eksyi illalla, kauppiaat myivät loput ruoat alennettuun hintaan, niitä ei säästetty seuraavalle päivälle.

Alla olevat kuvat on lähikaupastamme. Nuudeleita oli paljon. Ja teetä. Japanilaiset juovat todella paljon eri tee- ja kahvijuomia ja kadun varret on täynnä juoma-automaatteja. Juomia oli sekä kuumia, että kylmiä - hankalaa oli vain tietää mitä milloinkin ostaa, kun tuo kielitaitomme oli aika rajattua...






Kävimme tietty myös Tsukijin kalamarkkinoilla, vaikka emme menneetkään sinne tonnikalan huutokauppaan, sinne kun olisi pitänyt vääntäytyä jo klo 5 aamulla, eikä se tuntunut houkuttelevalta idealta edes sopivassa jet-lag tilassa. Käytiin kuitenkin kiertelemässä ja ihmettelemässä, sekä syömässä sushi aamiaisen. Olihan se hieno paikka. Alla muutama kännykkäkuva paikasta.







keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Tokio - Osa I


Terveiset Tokiosta!

Olimme Jannen kanssa viikon verran Tokiossa ja sen lähiympäristössä. Olipa ihana loma! Sää oli kohdallaan ja kirsikanpuutkin vielä osittain kukkivat, vaikka hieman myöhässä olimmekin. Kirsikanpuut eivät ole kukkineet näin aikaisin Tokiossa CNN:n mukaan koskaan, ainakaan 50 vuoteen. Tyypillistä! Juuri sinä vuonna kun me lähdimme reissuun. Näimme silti vielä viikonloppuna paljon ihmisiä piknikillä puistossa kirsikkapuiden alla nauttimassa sakesta ja muusta. Hilpeä näky.

No eipä hätää. Kirsikankukat eivät kuitenkaan olleet matkan päätarkoitus. Sen sijaan ruoka on aina agendalla ja Japanissa etenkin. Hämmentävää oli ruoan puolesta se, että huonoa ruokaa ei tullut eteen sitten millään. Kaikki oli hyvää. Alla muutamia otoksia Tokion ruokapuolesta. Nämä ensimmäiset kuvat olivat jostain ihan sattumanvaraisesta paikasta, jostain rakennuksen 2. kerroksesta johon pölähdettiin lounaalle - ja kas mitkä sushi ja sashimi kattaukset!



Lounaaksi soba-nuudeleita, inarizushia ja paistettua katkarapua. Alemmassa kuvassa tempuraa riisipedillä ja misokeittoa.



Nuudelikeittoja tuli syötyä myös useampia. Alla kuva lounaskeitosta Kamakuran kaupungissa. Tämä oli udonsoppa kananmunalla. Päälle aseteltiin omat valitsemat vihannes- tai rapu-tempurat.



Sushia syötiin useampaan otteeseen. Tietty. Kyllä vaan oli hyvää. Käytiin tiskillä istumassa ja osoittelemassa kaloja, pöydässä istuessa tilatiin settejä ja kaikkea siitä väliltä. Kaupastikin taidettiin ostaa sushi-setti hotellille huikopalaksi. Tuli myös syötyä mustekalaa ja kalmaria sushina. Näitä tulee harvemmin syötyä Suomessa kun tuntuu että ne ovat niin usein joko mauttomia tai sitkeitä. Uusiakin tuttavuuksia löytyi, kuten esimerkiksi Japanese shad (joku silli?), joka oli todella hyvää. Tonnikalaakin meni vaikka emme sitä pääsääntöisesti ole syöneet enää moneen vuoteen... ihan periaatteesta. Periaate unohtui jo ensimmäisenä iltana... Aika heikko suoritus. Mutta oli se sen arvoista kuitenkin.



Yakitorista ei tullut hyvää kuvaa, mutta hyvää se oli. Janne ei innostunut ihan yhtä paljon. Japanissa kun jätetään ne nahat, läskit ja kaikki mukaan, eikä se ole välttämättä kovin maukasta jos se ei ole ihan rapsakaksi asti grillattu. Sen lisäksi, mikäli ei tajua pyytää vain kanaa, saa yleensä noin 5 tikkua, joista vain ehkä 2 on kananlihaa, loput sydäntä, maksaa ja niin edespäin. Nam.


Yksi ainakin hienoimmista, ellei parhaimmista ruokakokemuksista oli shabu-shabu, jossa keitetään lihaa ja vihanneksia liemessä ja dippailaan sitten eri kastikkeisiin ja syödään. Niin kovin simppeliä, mutta taivaallisen hyvää. Ja hauskaa. Lopuksi, kokki käytti osan lientä josta teki meille wonton ja nuudelikeiton. Tämä oli meille uutta. Hieno idea!


Maistoimme myös ensimmäistä kertaa merisiilen mätiä sushina. Se oli todella kermaista, ei oikein olisi suutuntumalta mädiksi tuntenut. Hyvää sekin. Tietty.


Söimme myös okonomiyakia, joka oli hieno kokemus. Vaikka ravintolassa oli joka pöydällä oma hot-plate, tuotiin okonomiyakit kuitenkin valmiiksi paistettuna pöytään. Ihan kiva, sillä olisi voinut olla meidän paistamana vielä rumemmat kuvat. Söimme kalmari- ja katkarapu-okonomiyakit ja oli muuten ihan superhyvää. Kuvat on ihan kaameat, mutta pakko oli nämäkin tänne postata. Okonomiyakia ollaan joskus tehty kotonakin, se on helppoa, edullista ja hyvää. Ostimme tietty tarvittavat okonomiyaki-tarpeet ja toimme tuliaisina kotiin, vaikka kyllähän Tokyokanistakin niitä saa. :)


Ja mikä parasta, Japanissa voi syödä useampia kertoja päivässä, kun ruoka on pääsääntöisesti aika kevyttä ja annokset kohtalaisen pieniä (ainakin meille gaijineille)!