sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Tokio - Osa II



Tokiossa käytimme myös aika paljon aika ruokakaupoissa ja ihmeteltiin niiden tarjontaa. Ei mitään hajua mitä puoletkaan ruokatavaroista oli. Valmisruokaosiot supermarketeissa oli ihania ja niissä pääsi maistelemaan erilaisia juttuja. Jos sinne eksyi illalla, kauppiaat myivät loput ruoat alennettuun hintaan, niitä ei säästetty seuraavalle päivälle.

Alla olevat kuvat on lähikaupastamme. Nuudeleita oli paljon. Ja teetä. Japanilaiset juovat todella paljon eri tee- ja kahvijuomia ja kadun varret on täynnä juoma-automaatteja. Juomia oli sekä kuumia, että kylmiä - hankalaa oli vain tietää mitä milloinkin ostaa, kun tuo kielitaitomme oli aika rajattua...






Kävimme tietty myös Tsukijin kalamarkkinoilla, vaikka emme menneetkään sinne tonnikalan huutokauppaan, sinne kun olisi pitänyt vääntäytyä jo klo 5 aamulla, eikä se tuntunut houkuttelevalta idealta edes sopivassa jet-lag tilassa. Käytiin kuitenkin kiertelemässä ja ihmettelemässä, sekä syömässä sushi aamiaisen. Olihan se hieno paikka. Alla muutama kännykkäkuva paikasta.







keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Tokio - Osa I


Terveiset Tokiosta!

Olimme Jannen kanssa viikon verran Tokiossa ja sen lähiympäristössä. Olipa ihana loma! Sää oli kohdallaan ja kirsikanpuutkin vielä osittain kukkivat, vaikka hieman myöhässä olimmekin. Kirsikanpuut eivät ole kukkineet näin aikaisin Tokiossa CNN:n mukaan koskaan, ainakaan 50 vuoteen. Tyypillistä! Juuri sinä vuonna kun me lähdimme reissuun. Näimme silti vielä viikonloppuna paljon ihmisiä piknikillä puistossa kirsikkapuiden alla nauttimassa sakesta ja muusta. Hilpeä näky.

No eipä hätää. Kirsikankukat eivät kuitenkaan olleet matkan päätarkoitus. Sen sijaan ruoka on aina agendalla ja Japanissa etenkin. Hämmentävää oli ruoan puolesta se, että huonoa ruokaa ei tullut eteen sitten millään. Kaikki oli hyvää. Alla muutamia otoksia Tokion ruokapuolesta. Nämä ensimmäiset kuvat olivat jostain ihan sattumanvaraisesta paikasta, jostain rakennuksen 2. kerroksesta johon pölähdettiin lounaalle - ja kas mitkä sushi ja sashimi kattaukset!



Lounaaksi soba-nuudeleita, inarizushia ja paistettua katkarapua. Alemmassa kuvassa tempuraa riisipedillä ja misokeittoa.



Nuudelikeittoja tuli syötyä myös useampia. Alla kuva lounaskeitosta Kamakuran kaupungissa. Tämä oli udonsoppa kananmunalla. Päälle aseteltiin omat valitsemat vihannes- tai rapu-tempurat.



Sushia syötiin useampaan otteeseen. Tietty. Kyllä vaan oli hyvää. Käytiin tiskillä istumassa ja osoittelemassa kaloja, pöydässä istuessa tilatiin settejä ja kaikkea siitä väliltä. Kaupastikin taidettiin ostaa sushi-setti hotellille huikopalaksi. Tuli myös syötyä mustekalaa ja kalmaria sushina. Näitä tulee harvemmin syötyä Suomessa kun tuntuu että ne ovat niin usein joko mauttomia tai sitkeitä. Uusiakin tuttavuuksia löytyi, kuten esimerkiksi Japanese shad (joku silli?), joka oli todella hyvää. Tonnikalaakin meni vaikka emme sitä pääsääntöisesti ole syöneet enää moneen vuoteen... ihan periaatteesta. Periaate unohtui jo ensimmäisenä iltana... Aika heikko suoritus. Mutta oli se sen arvoista kuitenkin.



Yakitorista ei tullut hyvää kuvaa, mutta hyvää se oli. Janne ei innostunut ihan yhtä paljon. Japanissa kun jätetään ne nahat, läskit ja kaikki mukaan, eikä se ole välttämättä kovin maukasta jos se ei ole ihan rapsakaksi asti grillattu. Sen lisäksi, mikäli ei tajua pyytää vain kanaa, saa yleensä noin 5 tikkua, joista vain ehkä 2 on kananlihaa, loput sydäntä, maksaa ja niin edespäin. Nam.


Yksi ainakin hienoimmista, ellei parhaimmista ruokakokemuksista oli shabu-shabu, jossa keitetään lihaa ja vihanneksia liemessä ja dippailaan sitten eri kastikkeisiin ja syödään. Niin kovin simppeliä, mutta taivaallisen hyvää. Ja hauskaa. Lopuksi, kokki käytti osan lientä josta teki meille wonton ja nuudelikeiton. Tämä oli meille uutta. Hieno idea!


Maistoimme myös ensimmäistä kertaa merisiilen mätiä sushina. Se oli todella kermaista, ei oikein olisi suutuntumalta mädiksi tuntenut. Hyvää sekin. Tietty.


Söimme myös okonomiyakia, joka oli hieno kokemus. Vaikka ravintolassa oli joka pöydällä oma hot-plate, tuotiin okonomiyakit kuitenkin valmiiksi paistettuna pöytään. Ihan kiva, sillä olisi voinut olla meidän paistamana vielä rumemmat kuvat. Söimme kalmari- ja katkarapu-okonomiyakit ja oli muuten ihan superhyvää. Kuvat on ihan kaameat, mutta pakko oli nämäkin tänne postata. Okonomiyakia ollaan joskus tehty kotonakin, se on helppoa, edullista ja hyvää. Ostimme tietty tarvittavat okonomiyaki-tarpeet ja toimme tuliaisina kotiin, vaikka kyllähän Tokyokanistakin niitä saa. :)


Ja mikä parasta, Japanissa voi syödä useampia kertoja päivässä, kun ruoka on pääsääntöisesti aika kevyttä ja annokset kohtalaisen pieniä (ainakin meille gaijineille)!

lauantai 13. huhtikuuta 2013

8 satunnaista asiaa - vastaus haasteeseen


No voihan haasteiden haaste! Saimme kiertävän haasteen kertoa satunnaisia asioita ja levittää haastetta edelleen muille ruokabloggaajille. Tämä lienee kiertänyt jo jonkin aikaa, joten on jo haaste löytää kenelle jatkaa! Kiitos kuitenkin Pastanjauhantaa-blogille haasteesta! Tarkoitus oli vastata ihan hetimiten, mutta loma tuuppasi väliin ja bloggaus jäi unholaan.

Tässä haasteessa pitää:
1. Kiittää haasteen antajaa
2. Jatkaa haaste kahdeksalle ruokabloggaajalle
3. Ilmoittaa tästä haasteesta näille kahdeksalle
4. Kertoa 8 satunnaista asiaa itsestään

Tässä siis muutamia ruokablogeja joita itse lueskelen kun kaipaan inspiraatiota ja heitan heille haasteen:

Campasimpukka
Cebicin keittiössä
Garam Masala
Ketun Keittiössä
Kokkeillaan 
Puolialaston kokki
Soul Kitchen
Vatsasekaisin Kilinkolin

Ja ne kahdeksan satunnaista asiaa:

1. Tulimme Jannen kanssa eilen Tokiosta! Huonoinkin syömämme ruoka oli todella hyvää! Olenkin aina sanonut, että Japaniin voisi matkustaa ihan vain ruoan takia. Tästä lisää myöhemmin.

2. Söimme molemmat ensimmäistä kertaa raakaa kampasimpukkaa Tokiossa. Se oli hyvää. Ja vaikka kuinka pidämme Kala-Auton antimista, en usko että niiden kampasimpukoita söisimme raakana...

3. Vaikka reseptiä etsiessäni surffailen enimmäkseen netissä, on sekä minulla, että Jannella pakottava tarve ostaa ruokakirjoja. Jotka valitettavasti usein jäävät ilman käyttöä kirjahyllyyn. Mikä siinä on että niitä on pakko ostaa vaikka tietää ettei niitä käytä?

4. Janne on meistä se parempi kokki, etenkin mitä tulee lihan käsittelyyn. Pakko se on myöntää.

5. Leikimme joskus Jannen kanssa "Jos voisit syödä loppuelämäsi vain yhden maan ruokaa, mikä maa se olisi?". Emme ole koskaan päätyneet mihinkään vastaukseen. Se on mahdotonta. Usein olen taipumassa Kiinaan, sillä se on niin iso maa, että varmaan löytyy aika iso variaatio... mutta silti.

6. En ole muistaakseni käynyt Mäkkärissä tai Hesessä ainakaan viiten vuoteen, saati sitten Kotipizzassa. Sitä huomaa, että mitä vähemmän pika-/roskaruokaa syö, sitä vähemmän sitä haluaa.

7. En pidä Coca-Colasta.

8. Olemme pakkomielteisiä matkailijoita ja suunnittelemme jo nyt seuraavaa lomaamme Etelä-Afrikkaan joulukuussa (liput on jo ostettu!). Olemme tästä innoissamme etenkin siksi, että saamma oppaiksemme siskoni perheensä kera. Jee!



maanantai 1. huhtikuuta 2013

Etelä-Afrikkalainen Potbrood eli Pot Bread


Vietimme eilen iltaa siskoni luona Nurmijärvellä. Lanko oli juuri palannut Etelä-Afrikasta ja siskoni sai tuliaiseksi mm. valurautapannun joka on tarkoitettu nimenomaan leivän tekoon avotulella. Pata oli tietenkin korkattava heti! Lanko oli printannut avuksemme netistä pot bread reseptin; se oli afrikaansiksi. Haaste vastaanotettu! Alla tämä respeti. En vastaa kirjoitusvirheistä...

Kouluenglanti ja -ruotsi kyllä auttavat pitkälle tässä mielenkiintoisessa kielipoliisitehtävässä. Jouduimme Saaran kanssa kyllä kysymään mitä tuo kitsgis on. Vastaus oli että pikahiivaa (?). Käytimme kuivahiivaa. Kävi myös ilmi että kleefplastik on tuorekelmua. Muuten sovellettiin aika pitkälti mutu-tuntumalla.

Meidän naisten tehtävä oli taikina ja alustus. Miehet paistoivat. Lanko oli hädissään kun yleensä tätä paistetaan ulkona lämpimässä Afrikan auringossa - mutta mites nyt pienessä pakkasessa! :)

Hyvin onnistui. Lanko kertoi että tätä kuuluu syödä siten että leipäpalan päälle levitetään ensin voita, ja sitten aprikoosihilloa. Tarjolla oli näin ollen tietysti myös kotitekoista aprikoosihilloa Etelä-Afrikasta. OMG. Siis yleensä en todellakaan ole hilloihminen tai muuenkaan makean perään, mutta vitsi, että oli hyvää. Tuli mieleen jotenkin ranskalaiset. Eikös sielläkin syödä leipää hillon kanssa? Saara ja Janne eivät olleet aivan yhtä ihastuneita tähän aprikoosiin ja söivät leipää humuksen kanssa. Hyvää sekin.

Pot Bread

Deeg
1 kg (7 koppies) witbroodmeel
2  teelepels suiker
1 teelepel sout
1 pakkie (10 g) kitsgis
1 eetlepel olie
sowat 2 koppies louwarm water

Só maak jy
Meng die droë bestanddele en gooing genoeg louwarm water by om 'n hanteerbare deeg te worm.
Knie die deeg tot glad.
Sit die deeg in 'n gesmeerde bak en bedek dit met kleefplastiek. Laat staan dit vir 15 minute op 'n warm plek totdat die deeg in volume verdubbel het. Dis nou reg vir gebruik.

Potbrood
Smeer 'n platboom-gietysterpot (en sy deksel) goed met botter.
Knie die deeg af nadat dit die eerste keer gerys het en vorm dit sodat dit in die pot pas. Sit die deksel op en laat staan dit sodat dit weer rys tot dubbel die volume.
Laat staan dit vir 10-20 minute op 'n warm plek.
Sit die pot op 'n driepoot oor matige kole en pak 'n paar kolltjies op die deksal. Bak dit vir 35-50 minute tot goudbruin en gaar. Jy kan dit ook in 'n oond van 180 C bak, maar dan hoef jy nie die deksel op te sit nie.


Leivän paistaminen.

Valmis leipä.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Punajuurikeitto



Tämä on Henri Alénin noin viikon takaisen Hesarin resepti. Punajuuret on ihania! Emmekä ole koskaan tehneet punauuresta keittoa - niin, no, paitsi borssikeittoa. Hmm... pitääpä tehdä myös borssikeittoakin tässä lähitulevaisuudessa, se on maukasta.

Maukas oli Henrinkin keitto. Pidättäydyimme pitkälti reseptissä (kerrankin!), vaihdoimme vain viiriäisen munat ihan tavallisiin ja smetanan crème fraichiin. Ja meidän maustekurkku taisi olla suolakurkku...

Punajuurikeitto

n. 500 g kuorittua punajuurta
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 palsternakka
1 rkl sokeria
1 rkl voita
1/2 dl punaviinietikkaa
2 dl valkoviiniä
8 dl kasvislientä
maustepussissa 5 neilikkaa, 1 laakerinlehti ja 5 maustepippuria
1 pieni suolakurkku
suolaa ja mustapippuria
crème fraichea
1 kananmuna per syöjä

Kuori ja hienonna sipuli, ekä valkosipuli. Kuori ja kuutio palsternakka ja punajuuret.

Kuullota kasvikset voissa. Lisää mukaan sokeri ja etikka. Lisää viini ja kiehauta. Kaada joukkoon kasvisliemi ja pudota maustepussi mukaan. Hauduta noin 30 minuuttia tai kunnes punajuuret ovat pehmenneet.

Poista maustepussi. Lisää kattilaan kuutioitu suolakurkku ja soseuta keitto. Mausta suolalla ja pippurilla.

Tajoile kananmunan ja crème fraichen kanssa.

Hyvää on! Mutta, ei kuitenkaan vedä vertoja meidän uudelle suosikille - kukkakaalikeitolle.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Guacamole ja kanafajita






Meillä oli monta avocadoa jotka piti tavalla tai toisella syödä pois ennen kuin pilaantuvat, joten päätimme tehdä guacamolea ja kanafajitaa. Sopivainen perjantai-illan ruoka, kun ei jaksa säätää liikaa.

Guacamole
2 avocadoa
2 keskikokoista valkospilun kynttä
1/4 sipuli
1 jalopeno
1 punainen chili
1/2 sitruunan mehu
suolaa, pippuria
tuoretta korianteria

Kuori avocado ja poista kivi. Murskaa avocado haarukalla, ei tarvitse tehdä liian tasaiseksi. Silppua sipuli, valkosipulin kynnet ja chilit pieneksi ja lisää joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää mukaan kourallinen silputtua tuoretta korianteria ja puolikkaan sintruunan mehu. Sekoita. Koristele vielä korianerilla.


Fajitas
1 paketti kanaa
2 paahdettua paprikaa
marinoitua punasipulia
juustoraastetta

Maustoimme kananpalat oikein reippaasti chilillä, paprikajauheella ja ties millä muulla. Lopuksi lisäsimme vielä paria eri chilikastiketta ja annoimme marinoitua muutaman tunnin ennen niiden paistamista. Olivat muuten aika tulisia, mutta sopiat hyvin yhteen paahdetun paprikan ja marinoidun sipulin kanssa.









torstai 21. maaliskuuta 2013

Ihana kukkakaalikeitto



Tässä aivan ehdoton uusi suosikkikeittomme. On helppo, nopea ja niiiin hyvää! Kukkaali on muutenkin ihanaa, ihan vaan vaikka raakana välipalana, salaatissa tai gratiinina. Tämän ohjeen taisimme löytää alunperin Maku-lehden sivuilta. Kuva ei tee oikeutta!

Kukkakaalikeitto
1 keskikokoinen kukkakaali
1 sipuli
2-3 keskikokoista perunaa
1/2 paketti koskenlaskijajuustoa
1 kasvisliemikuutio
valkopippuria
pekonia
ruohosipulia
8-10 dl maitoa
vettä

Kuullota pieneksi silputtu sipuli voissa pannulla. Lisää pieneksi leikatut kukkakaalinkukinnot ja pieneksi lohkotut perunat. Lisää noin desi vettä ja kasvisliemikuutio. Anna hautua muutaman minuutin, lisää sitten maito ja kiehauta noin 10 minuuttia. Varo ettei maito pala pohjaan.

Lisää kuutioitu sulatejuusto ja anna sulaa joukkoon. Tarkista että keittovihannekset ovat kypsiä. Soseuta keittoa hieman, siten että osa vihanneksista jää kuitenkin pikkupaloiksi. Suurusta tarvittaessa vaalealla suurusteella.

Koristele ja mausta rapeaksi paistetulla pekonilla ja ruohosipulisilpulla.

Done!